lauantai 14. tammikuuta 2017

Tavaraläskiä

Huh, onpa aikaa vierähtänyt viimeisimmästä blogiaktiivisuudesta. Ihan hävettää, vaikka en ymmärrä miksi. Hieman nolottaa myös siksi, että olin yksi niistä 53000 suomalaisesta, jotka ostivat viime vuonna Marie Kondon siivouskirjan. Ostin kirjan itselleni joululahjaksi, vaikka siivouskirja onkin ehkä yksi noloimmista asioista, joita vanhapiikasinkku voi itselleen lahjaksi ostaa ;-)

Marie Kondon KonMari-metodin avulla olen nyt sitten laihiksella. Ylenmääräistä tavarapaljoutta on nimittäin nimitetty läskiksi. On sanottu, että meillä suomalaisilla on pulavuodet vielä niin tiukasti sielussamme, ettemme osaa luopua tarpeettomasta tavarasta. Monet tuntemani sinkutkin ovat melkoisia tavaran säilyttäjiä. Sinkkumiehillä on mummolan tyhjennyksestä kertyneet vaasit, ryijyt, kynttilänjalat, taistelevatmetsot ja pöytäliinat poikamiesbokseissaan. Kammottavaa! Eräs vuosikymmeniä sitten eronnut sinkkututtu on säilönyt nurkkiinsa avioliiton muistot kuten myös lapsensa lapsuusajan tavarat, vaikka lapsenlapsikin on jo kouluiässä. Eräs laillani tavaraa vähentävä mies, joka tosin elää avioliitossa, sanoi haikealla äänellä luopuvansa turhista lapsuuden leluistaan ja säilyttävänsä vain rakkaimmat. Hänen vaimonsa on jo yli kymmenen vuotta sitten sanonut, ettei halua lapsia.

Me olemme tosi kiinni tavaroissa, jotka ovat paljolti melkoista roskaa. Minulle jotkut tavarat ovat merkinneet elämän vaihtoehtoja ja sitoutumattomuutta nykyhetkeen: Ehkä minulle tulee lapsia. Ehkä muutan maalle. Ehkä seuraavassa asunnossani on sen-ja-sen kokoiset ikkunat.

Sain jo viime keväänä kimmokkeen tavaran vähentämiseen. Se projekti on edennyt pienin askelin. Ajattelin KonMari-menetelmän pistävän puuhiini vauhtia. KonMarin kerrotaan vaikuttavan elämään muutenkin kuin vain tavaran vähentymisenä. Haluan tietää, vaikuttaako se minun elämääni mitenkään.

Tavaran vähentämisen kääntöpuolena on uusien tavaroiden hankkiminen. Hankin vuonna 2016 todella vähän uutta tavaraa. Kielsin itseltäni kirpparivierailut, enkä sitten mennyt kirjamessuillekaan, kun pelkäsin ratkeavani kirjojen hankintaan. Säästin rahaa, mutta en tehnyt tarkempia laskelmia. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen. Olen lisännyt kulutustani käsillä oleviin hetkiin: hierontoihin, kauneushoitoihin, uimahalliin, kylpylään...

Haastan muutkin sinkut tavaran vähennystalkoisiin, unelmien päivittämiseen ja elämänpäätösten tekemiseen. Kaikilla on nurkissaan jotain turhaa ja monet meistä roikkuvat haitallisissa pilvilinnoissa.

Ps. Hesarissa ja Viuhtin blogissa on käyty kiinnostavaa sinkkukeskustelua. Suosittelen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti